Tämä on Ruotsin kulttuurineuvosto

Ruotsin kulttuurineuvosto on kulttuuriministeriön alainen viranomainen, joka analysoimalla kulttuurialuetta ja  myöntämällä kulttuuriavustuksia toteuttaa ruotsalaista kulttuuripolitiikkaa. Toiminnan perustana on kaikkien oikeus monipuoliseen ja korkealuokkaiseen kulttuuritarjontaan.

Johtokunta ja pääjohtaja

Ruotsin kulttuurineuvostoa johtaa hallituksen valitsema johtokunta, jolla on täysi vastuu toiminnastaan. Viraston päällikkö on pääjohtaja Kennet Johansson, ja hänellä on vastuu juoksevasta toiminnasta. Kansliassa, joka sijaitsee Tukholman Gärdetin Filmhusetissa, työskentelee noin 75 henkilöä.

Kulttuuripoliittiset tavoitteet

Nykyisen kulttuuripolitiikan perustana ovat Ruotsin valtiopäivien päättämät kansalliset kulttuuripoliittiset tavoitteet. Kulttuurin tulee olla dynaamista, haastavaa ja sitoutumatonta , ja sen perustana on oltava sananvapaus. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua kulttuurielämään. Luovuuden, moniarvoisuuden ja taiteellisen laadun tulee leimata yhteiskunnan kehitystä.

Rahaa kulttuurille koko maan alueella

Tärkeä osa Ruotsin kulttuurineuvoston työtä on avustusten jakaminen. Vuonna 2011 Ruotsin kulttuurineuvosto jakoi määrärahoja 1,8 miljardia kruunua. Ruotsin kulttuurineuvosto antaa taloudellista tukea laitoksille, järjestöille ja vapaille ryhmille. Tukipäätökset tehdään työ- ja viiteryhmien avulla. Anomuksia on arvioimassa 120 kirjailijaa, taiteilijaa, muusikkoa, opettajaa ja tutkijaa. Ruotsin kulttuurineuvosto vastaa runsaan 40:n eri avustuksen maksamisesta ja antaa tukea kaikelle yksittäisistä kirjanimikkeistä ja nuorison museohankkeista tanssiryhmien ulkomaanvierailuihin. Vuonna 2011 otettiin käyttöön kulttuuriyhteistoimintamalli, uusi malli valtionavustusten jakamiseen alueellisiin kulttuuritoimintoihin. Kulttuuriyhteistoimintamallin tarkoituksena on myötävaikuttaa kansallisten kulttuuripoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä antaa mahdollisuus alueellisille priorisoinneille ja sovelluksille.

Avustukset kansallisten vähemmistöjen kulttuuritoimintaan

Ruotsin kulttuurineuvosto myöntää toiminta- ja hankeavustuksia kansallisten vähemmistöjen kulttuurien edistämiseen. Ruotsin viisi kansallista vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Vähemmistökieliä ovat suomi, jiddiš, meänkieli, romani chib ja saame.

Yhdistykset ja muut järjestöt voivat hakea avustusta Ruotsin kulttuurineuvostolta. Yhtenä vaatimuksena on, että niillä on organisaationumero. Vuosittain jaetaan 7,7 miljoonaa kruunua tukea eri toiminnoille ja hankkeille, joiden tarkoituksena on edistää kansallisten vähemmistöjen kulttuureita. Näistä varoista enemmistö jaetaan eri vähemmistökulttuurien instituutioille.

Edellisten toiminta-avustusten lisäksi Ruotsin kulttuurineuvosto jakaa hankeavustuksia eri hankkeille, joiden tarkoituksena on edistää kansallisten vähemmistöjen kulttuureita.

Toiminnalle tulee myös hankkia rahoitusta muilta tahoilta, ennen kaikkea kunnalta ja/tai maakäräjiltä, ja sillä tulee olla kansallista kulttuuripoliittista merkitystä. Ruotsin kulttuurineuvosto priorisoi lapsi- ja nuorisotoimintaa sekä kansallisten vähemmistöjen omia kulttuurirakenteita vahvistavia toimia.
Projektitukea voi hakea kerran vuodessa. Hakemus tehdään ruotsiksi Ruotsin kulttuurineuvoston verkkosivulta. Päätöksen avustuksesta tekee Ruotsin kulttuurineuvoston pääjohtaja saatuaan sitä koskevan ehdotuksen erityiseltä kansallisten vähemmistöjen kielten, kulttuurin ja kirjallisuuden viiteryhmältä.

Tukea kansallisia vähemmistöjä sisältäviin toimintoihin ja hankkeisiin voi myös luonnollisesti hakea Ruotsin kulttuurineuvoston muista, kuhunkin taidealueeseen kuuluvista avustusmäärärahoista.

Lisätietoja kansallisten vähemmistöjen kielten ja kulttuurien avustuksista (ruotsiksi)

Avustukset kansallisten vähemmistöjen kirjallisuuden ja kulttuurilehtien julkaisemiseen

Ruotsin kulttuurineuvosto myöntää avustuksia myös kansallisten vähemmistöjen kirjallisuuden ja kulttuurilehtien julkaisemiseen. Kirjallisuustukea voi hakea ammattimaista julkaisutoimintaa Ruotsissa harjoittava julkaisija tai jossakin toisessa maassa asuva saamenkielinen julkaisija, joka harjoittaa ammattimaista julkaisutoimintaa Ruotsissa. Ammattimaiseksi lasketaan julkaisija, jonka kirjoja on esillä esimerkiksi kirjastoissa, kirjakauppiailla, ja jonka kirjoja on myös saatavana tunnettujen jakelukanavien kautta. Ammattimaisen julkaisijan on vastattava siitä, että kirjallisuus, jolle haetaan tukea, julkaistaan ammattimaisen toimitustyön pohjalta ja että kirjallisuuden julkaisemisesta on allekirjoitettu sopimus, joka säätelee julkaisijan/tekijänoikeuksien haltijoiden/oikeuksien haltijoiden välisiä korvauksia.

Tukea kansallisten vähemmistöjen kirjallisuudelle voi hakea myös normaalin kirjallisuustuen kautta. Sitä haetaan jo julkaistulle kirjallisuudelle.

Toisaalta avustusta voidaan hakea myös kirjallisuuden suunnitellulle julkaisutoiminnalle.

Tukea kansallisten vähemmistöjen kulttuurilehdille myönnetään kulttuurilehtien tuotantoavustuksista. Tätä tukea voi hakea kerran vuodessa.

Lisätietoja kirjallisuustuesta (ruotsiksi)
Lisätietoja kirjallisuuden suunnitellulle julkaisutoiminnalle annettavasta tuesta (ruotsiksi)
Lisätietoja kulttuurilehtien tuotantotuesta (ruotsiksi)´

Samat oikeudet ja mahdollisuudet

Tasavertaisuusperiaate on tärkeä Ruotsin kulttuurineuvostolle ja koko kulttuurielämälle. Avustuksia jaettaessa Ruotsin kulttuurineuvosto huolehtii siitä, että naisilla ja miehillä on samat oikeudet ja mahdollisuudet osallistua sekä myötävaikuttaa rikkaaseen kulttuuritarjontaan.

Tarjolla oleva kulttuurielämä

Ruotsin kulttuurineuvostolla on vastuu kulttuuritarjonnan saamisesta kaikkien ulottuville. Tämä vastuu koostuu mm. kulttuurielämän tukemisesta, koordinoimisesta ja rohkaisemisesta ottamaan vastuuta tavoitteiden saavuttamisesta toimintaesteisiä auttavalla politiikalla. Paljon on vielä tehtävänä, jotta koko kulttuurielämä olisi täysin kaikkien ulottuvilla.

Viidesosa väestöstä

Lapset ja nuoret muodostavat noin viidesosan väestöstä, ja lähtökohtana on, että kulttuuri olisi kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla ja että he saisivat mahdollisuuden tuottaa sitä itse. Taide ja kulttuuri saavat lapset osallistumaan yhteiskuntaelämään, ja he oppivat sen kautta ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Ruotsin kulttuurineuvoston tavoitteena on pitää lapsinäkökulma esillä toiminnan kaikilla osa-alueilla. Lapsinäkökulman tulee olla mukana dialogissa avustusta haettaessa, tilastoja esitettäessä ja tietoja kerättäessä. Ruotsin kulttuurineuvosto osallistuu verkostoihin, seminaareihin ja konferensseihin, jotka liittyvät lasten ja nuorten kulttuuriin, ja se tukee lasten ja nuorten kulttuurin tutkimusta.  Ruotsin kulttuurineuvoston tuen "Skapande skola" tehtävänä on vahvistaa koulun ja ammattimaisen kulttuurielämän välistä yhteistoimintaa sekä taata oppilaille mahdollisuus tutustua kulttuurin kaikkiin ilmaisumuotoihin ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan omaan luomistoimintaan.

Rajat ylittävä kulttuuri

Kansainväliset kontaktit ja yhteistyötoiminnot ovat monipuolisen kulttuuritarjonnan edellytys. Ruotsin kulttuurineuvosto toimii sekä strategisesti että avustuksia myöntämällä kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Ruotsalaisena toimijana kansainvälisessä yhteistyössä nimeltä Culture Contact Point Ruotsin kulttuurineuvosto valvoo EU:n politiikkaa kulttuuritoiminnassa sekä tiedottaa siitä. Ruotsin kulttuurineuvostolla on käytössään erityisiä määrärahoja kansainväliseen toimintaan; vuonna 2011 runsaat 26 miljoonaa, joista runsaat 2 miljoonaa kruunua on varattu kansainväliseen kirjallisuusyhteistyöhön.

Yhteydenotot

Statens kulturråd (Ruotsin kulttuurineuvosto)
Box 27215
102 53 Stockholm
Puhelin: 08-519 264 00
Faksi: 08-519 264 99
Sähköposti: kulturradet@kulturradet.se
Käyntiosoite: Filmhuset, Borgvägen 1
Aukioloajat: maanantai–perjantai 8.30–16.30

Header logo