Tämä oon Kulttuurineuosto

Kulttuurineuvosto oon Kulttuuriteparttemäntin alla toimiva viranomhaien joka analyseeraamalla kulttuuriallaa ja antamalla tukea kulttuuhriin oon matkassa totheuttamassa Ruottin kulttuuripolitiikkaa. Toiminan perustheena oon kaikitten oikeus saa monipuolista korkealaatusta kulttuuritarjontaa.

Hallitus ja jeneraalitirektööri

Kulttuurineuvostoa johtaa johtokunta jonka maan hallitus valittee ja sillä oon kokohnaisvastuu toiminasta. Jeneraalitirektööri Kennet Johansson oon viranomhaisen päälikkö ja hään vastaa juoksevasta toiminasta. Nuin 80 henkeä oon töissä kansliissa joka oon Filmhuset:issä Gärdet-aluheela Stockholmissa.

Kulttuuripoliittiset tavotheet

Tämän päivän kulttuuripolitiikan perustheet oon kansaliset kulttuuripoliittiset tavotheet joista Ruottin valtiopäivät oon päättäny. Kulttuurin pittää olla tynaminen, haastava ja sittoutumaton voima jolla oon sananvaphaus perustheena. Kaikila pittää olla maholisuus olla matkassa kulttuurielämässä. Kreativiteetti, moninaisuus ja taitheelinen laatu häätyvä leimata yhtheiskunnan kehitystä.

Rahhaa kulttuurille koko maassa

Tärkeä osa Kulttuurineuvoston työstä oon jakkaa rahalista tukea. Kulttuurineuvosto jako rapeat 1,8 miljaartia kruunua vuona 2011. Kulttuurineuvosto antaa rahalista tukea laitoksille, orkanisasuunile ja vaphaile ryhmile. Tukipäätökset tehhään työ- ja referensiryhmitten avula. Yhtheensä 120 kirjailijaa, taiteilijaa, muusikkoa, opettaijaa, tutkijaa jne. arvioiva hakemukset. Kulttuurineuvosto vastaa yli 40:stä eri tuesta ja antaa tukea aina yksittäisistä kirjatittelistä ja myseoitten nuorisoprujektista tansikomppanioitten vieraihluin ulkomaila. 2011 alotethiin kulttuuriyhtheistyömalli, uusi malli mitenkä jakkaa valtion tukea rekiunaaliselle kulttuuri¬toiminalle. Kulttuuriyhtheistyömallin tarkotus oon ette eesauttaa ette kansaliset kulttuuripoliittiset tavotheet saavutethaan ja kans ette antaa maholisuus tehä rekiunaalisia priuriteerinkiä ja varianttia.

Tukea kansalisitten minuriteetitten kulttuuritoiminalle

Kulttuurineuvosto antaa toimintatukea ja prujektitukea siihen ette eesauttaa kansalisitten minuriteetitten kulttuuria. Ruottin viis kansalista minuriteettiä oon juutalaiset, roomit, saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja torniolaaksolaiset. Minuriteettikielet oon suomi, jiddisch, meänkieli, romani chib ja saamen kieli.

Yhistykset ja muut orkanisasuunit saattava hakea tukea Kulttuurineuvostolta. Yks vaatimus oon, ette oon orkanisasuuninumero. Vuosittain jaethaan nuin 7,7 miljoonaa kruunua tukena toiminoile ja prujektille joitten tarkotus oon eesauttaa kansalisitten minuriteetitten kulttuuria. Näistä varoista suurin osa jaethaan toimintatukena joilekki minuriteettikulttuuri-institysuunile.

Näitten toimintatuitten lisäksi Kulttuurineuvosto jakkaa prujektitukea eri prujektille joitten tarkotus oon eesauttaa kansalisitten minuriteetitten kulttuuria.

Toiminalla pittää kans olla muu rahotus, ennen kaikkia kunnalta ja/eli maakäräjiltä, ja sillä pittää olla kansalinen kulttuuripoliittinen merkitys. Kulttuurineuvosto priuriteeraa lapsi- ja nuorisotoimintaa ja insatsia jokka parantava kansalisitten minuriteetitten omia kulttuurisia stryktyyriä.

Prujektitukea saattaa hakea kerran vuessa. Hakemus tehhään ruottiksi suohraan Kulttuurineuvoston kotisivula. Tuesta päättää Kulttuurineuvoston jeneraalitirektööri sen jälkhiin ko hään oon saanu ehotuksen erityiseltä kansalisitten minuriteetitten kielitten, kulttuurin ja kirjalisuuen referensiryhmältä.

Tukea toiminoile ja prujektille jokka käsittävä kansalisia minuriteettiä saattaa tietenki kans hakea Kulttuurineuvoston muista tuista eri taitealala.

Lue enämpi tuesta kansalisitten minuriteetitten kielile ja kulttuurille (ruottiksi)

Tukea kansalisitten minuriteetitten kirjalisuuele ja kulttuuriavisille

Kulttuurineuvosto antaa kans tukea kanslisitten minuriteetitten kirjalisuuele ja kulttuuriavisille. Kirjalisuustukea saatta se hakea jolla oon ammattimaista julkasutoimintaa ja joka toimii Ruottissa, eli saamelainen julkasija muussa pohjosmaassa jolla oon ammattimaista julkasutoimintaa Ruottissa. Ammattimaiseksi räknäthään se kirjan julkasija jonka titteliä oon saatavilla esimerkiksi kirjastossa, kirjakaupassa ja vakkiin¬tunheitten jakelukanalitten kautta. Ammattimaiset julkasijat häätyvä vastata siittä ette kirjalisuuela jolle tukea haethaan, oon toimituksen kannalta ammattimainen leima ja kans vastata siittä ette oon olemassa sopimus jossa oon säänöt korvauksista julkasijan/tekiähenkilöitten/oikeuenomistajitten kesken.

Tukea kansalisitten minuriteetitten kirjalisuuele saattaa kans hakea ortinaari kirjalisuustuesta, jota tehhään jos kirjalisuus jo oon julkastu.

Sen lisäksi saattaa hakea tuesta suuniteltule kirjalisuusjulkasulle.

Tukea kansalisitten minuriteetitten kulttuuriavishiin myönethään tuotantotuesta kulttuuriavisille. Tätä tukea saattaa hakea kerran vuessa.

Lue enämpi kirjalisuustuesta (ruottiksi)
Lue enämpi tuesta suuniteltule kirjalisuuele (ruottiksi)
Lue enämpi tuotantotuesta kulttuuriavisille (ruottiksi)

Samat oikeuet ja maholisuuet

Tasa-arvopärspektiivi oon tärkeä Kulttuurineuvostolle ja koko kulttuurielämälle. Ko Kulttuurineuvosto jakkaa tukia sen häätyy pittää huolen siittä ette vaimonpuolile annethaan samat oikeuet ja maholisuuet ko miehenpuolile päässä osile rikasta kulttuurielämää ja kans olla matkassa osalthaan vaikuttamassa siihen.

Saatavilla oleva kulttuurielämä

Kulttuurineuvostolla oon vastuu siittä ette kulttuuri oon kaikile saatavilla. Se vastuu sisältää ette tukea, koortineerata ja jou´uttaa kulttuurielämää ottamhaan oman vastuun toimintahäiriöpolitiikan tavotheishiin pääsemisestä. Vieläki oon paljon tekemistä sen etheen ette kulttuurielämä oon kokohnaan saatavilla.

Viiesosa kansasta

Lapsia ja nuoria oon suunilheen rapea viiesosa kansasta ja lähtökohta oon ette kaikila lapsila ja nuorila oon kulttuuri saatavilla ja ette heilä oon maholisuus kulttuurin luomisheen. Taite ja kulttuuri tekevä lapset osalisiksi yhtheiskunnasta ja auttaa niitä ymmärtämhään muuta mailmaa. Kulttuurineuvoston tavote oon ette meilä oon lapsipärspektiivi toiminan kaikila osila. Lapsipärspektiivi pittää olla matkassa tialookissa niitten kans jokka hakeva tukea, ko otethaan framile statistiikkiä ja koothaan tietoa. Kulttuurineuvosto osalistuu verkostoihin, seminaahriin ja konferenshiin jokka koskeva laspi- ja nuorisokulttuuria ja tukkee tutkimusta lasten ja nuoritten kulttuurista. Kulttuurineuvoston tuki Luova koulu pittää parantaa yhtheistyötä koulun ja ammattimaisen kulttuurielämän välilä ja tua kulttuurin kaikki ilmassumuo´ot oppilhaile saataville ja parantaa heän maholisuuksia omhaan luomisheen.

Kulttuuria rajoitten yli

Kansanväliset kontaktit ja yhtheistyöt oon eelytys vaihtelevalle kulttuuritarjonalle. Kulttuurineuvosto tekkee niin stratekista työtä ko antaa tukea sen etheen ette kansanvälinen yhtheistyö lissäintyy, niin EY:ssä ko sen ulkopuolela. Ruottalaisena osana kansanvälisestä työstä Culture Contact Point Kulttuurineuvosto valvoo ja antaa tietoja EY:n politiikasta ja toiminasta kulttuurialala. Kulttuuri¬neuvostolla oon erityisiä varoja kansanväliselle toiminalle; 2011 rapeat 26 miljoonaa, joista rapeat 2 miljoonaa kruunua kansanväliselle kirjalisuusyhtheistyöle.

Kontakti

Statens kulturråd
Box 27215
102 53 Stockholm
Telefooni: 08-519 264 00
Faksi: 08-519 264 99
E-posti: kulturradet@kulturradet.se
Käynit: Filmhuset, Borgvägen 1
Aukioloajat: maanantai-perjantai klo. 08.30-16.30

 

Header logo