Stivra ja generáladirektevra
Kulturráđi stivrras maid ráđđehus nammada lea dievas ovddasvástádus ráđi doaimmas. Generáladirektevra Kennet Johansson lea eiseválddi hoavda ja sus lea ovddasvástádus beaivválaš doaimmas. Čállinguovddážis, mii lea Gärdetis Stockholmas, barget sullii gávccilogis.
Kulturpolitiikkalaš ulbmilat
Otná kulturpolitiikka vuođđu lea mearrádus nášuvnnalaš kulturpolitiikka ulbmiliid birra maid Ruoŧa riikkabeaivi lea dohkkehan. Kultuvra galgá leat dynámalaš, hástaleaddjin ja čanakeahtes vuoibmi mas sátnefriddjavuohta lea vuođđun. Juohkeovttas galgá leat máŧolašvuohta kultureallimis oassálastit. Hutkásvuohta, máŋggabealatvuohta ja dáiddalaš kvaliteahtta galgá báidnit servodaga ovdáneami.
Ruhta kultuvrii miehtá riikka
Doarjjajuohkin lea dehálaš oassi Kulturráđi doaimmas. Kulturráđđi jugii 1,7 miljárda ruvnnu jagi 2009. Kulturráđđi ekonomalaččat doarju ásahusaid, organisašuvnnaid ja friddja joavkkuid. Ráđi veahkkin ohcamiid suokkardallat leat bargo- ja refereansajoavkkut. Ovttas leat 120 geat árvvoštallet ohcamušaid, dat leat čállit, dáidárat, musihkkarat, oahpaheaddjit, dutkit jna. Kulturráđis lea ovddasvástádus sullii 40 sierra doarjagis ja juolluda doarjagiid sihke oktonas girjjiide, nuoraidprošektii vuorkádávviris ja dánsonjoavkkuid guossástallanmátkkiide olgoriikii.
Veahkkeruhta sisriikkalaš unnitloguide
Kulturráđđi juolluda doaibmaveahkkeruđa ja prošeaktaveahkkeruđa sisriikkalaš unnitloguid giela ja kultuvrra ovddideapmái. Ruoŧas leat dát vihtta joavkku geat gullojit sisriikkalaš unnitlohkui: sápmelaččat, ruoŧasuopmelaččat, duortnusleagilaččat, romerat ja judálaččat. Unnitlogugielat leat jiddisch, romani chib, sámigiella, suomagiella ja meänkieli.
Searvvit, organisašuvnnat, ásahusat dahje iežá searvádagat main leat organisašuvdnanummarat sáhttet ohcat veahkkeruđa. Jagi 2009 juolluduvvui sullii 7 miljovnna ruvnnu doarjjan sisriikkalaš unnitloguid gielaide ja kultuvrii. Dán summis manai sullii 5 miljovnna ruvnnu Duortnusleagi teáhterii, Ruoŧasuoma girjerádjui Stockholmas, Judálaš girjerádjui Stockholmas ja suomagielat teáhterdoibmii Uusi teatteri/Ođđa Suoma teáhterii, mat galget oažžut veahkkeruđa Kulturráđi ráđđehusreivve jelgii.
Prošeaktaveahkkeruhta sisriikkalaš unnitloguide
Earret dáid doaibmaruđaid de Kulturráddi juolluda prošeaktaveahkkeruđa prošeavttaide mat gusket sisriikkalaš unnitlogu gielaide ja kultuvrii. Doaibma- ja prošeaktadoarjagiid mat gullojit sisriikkalaš unnitloguide sáhttá dieđusge maid ohcat Kulturráđi iežá veahkkeruđain mat leat iešguđet áššeguovllu dihte.
Kulturráđđi vuoruha doaimmaid mat nannejit sisriikkalaš unnitloguid kulturstruktuvrraid ja mánáid- ja nuoraiddoaimmaid. Prošeavttain berre maid leat iežá oasseruhtadeaddji, ovdamearkka dihte gielda dahje leanadiggi.
Ohcan dahkko Kulturráđi webba-báikkis online. Mearrádusa váldá Kulturráđi generáladirektevra maŋŋil evttohusa sierra refereansajoavkkus mii lea sisriikkalaš unnitloguid giela, kultuvrra ja girjjálašvuođa dihte.
Loga eanet sisriikkalaš unnitloguid veahkkeruđa birra (ruoŧagillii)
Veahkkeruhta sisriikkalaš unnitloguid girjjálašvuhtii
Kulturráđđi juolluda veahkkeruđa sisriikkalaš unnitloguid girjjálašvuođa prentemii ja almmuheapmái ja maid veahkehit prentemis ja almmuheamis sisriikkalaš unnitloguid girjjálašvuođa- ja kulturáigečállagiid. Girjjálašvuođadoarjaga sáhttá lágádus dahje iežá almmuheaddji ohcat mii dahje gii doaibmá Ruoŧas ja mas dahje geas lea organisašuvdnanummar, dahje Ruoŧas doaibmi sámi organisašuvnnat maid doaibman lea almmuhit sámigielat girjjiid lágádusaid bokte Suomas dahje Norggas. Doarjja sisriikkalaš unnitloguid kulturáigečállagiidda juolluduvvo dábálaš buvttahandoarjaga bokte mii lea kulturáigečállagiidda.
Loga eanet sisriikkalaš unnitloguid girjjálašvuođadoarjaga birra (ruoŧagillii)
Seamma rievttit ja máŧolašvuođat
Dásseárvojurdda lea dehálaš Kulturráđđái ja ollislaččat kultureallimii. Kulturráđđi galgá juolludeamis váldit vuhtii dásseárvvu ja fuolahit ahte nissonat ja dievddut ožžot seamma rivttiid ja máŧolašvuođaid leat oasis riggudahttit kulturfálaldagaid.
Kultuvra galgá leat rahpput
Kulturráđis lea ovddasvástádus vai kultuvra fállo juohkeoktii. Dan ovddasvástádussii gullo doarjut, buohtalastit ja jođihit kultureallima dievasmahttit ovddasvástádusas olahit doaibmahehttejumipolitiikka ulbmiliid. Ain lea olu dahkat ovdal kultureallin lea duođalaččat heivejuvvon juohkeoktii.
Viđadas olmmošlogus
Mánát ja nuorat leat sullii viđadas olmmošlogus ja ulbmilin galgá leat ahte juohke mánná ja nuorra galgá kultuvrras oažžut oasi ja maid máŧolašvuođa ieš juoidáid háhkat. Dáidda ja kultuvra addá gullevašvuođa servodahkii ja ipmárdusa eallimii. Kulturráđi ulbmilin lea ahte juohke oasis doaimmas galgá leat mánáidperspektiiva. Mánáidperspektiiva galgá leat ságastallamis sin gaskkas geat ohcet doarjaga, statistiikka čilgedeamis ja máhtu čohkkemis. Kulturráđđi oassálastá fierpmádagain, seminárain ja konfereanssain mat leat mánáid- ja nuoraidkultuvrra birra ja doarju maid mánáid- ja nuoraid kulturdutkamiid.
Rájakeahtes kultuvra
Riikkaid gaskasas oktavuođat ja ovttasbargu lea eaktun molsašuvvan kultuvrii. Kulturráđđi bargá sihke strategalaččat ja doarjjajuolludeami bokte nannendihte riikkaid gaskasaš ovttasbarggu sihke EO:s ja EO olggobeale. Oassin riikkaid gaskasaš barggus lea Kulturráđi gohcin ja dieđiheapmi makkár EO politiika ja doaibma lea kultuvra áššeguovllus. Kulturráđđi juolludii ovttas meastui 50 miljovnna ruvnnu njuolga riikkaid gaskasaš ja kultuvra gaskasaš doaimmaide 2008, summis lei 8 miljovnna ruvnnu riikkaid gaskasaš girjjálašvuođa oktasašbargui.
Oktavuohta
Stáhta kulturráđđi (Statens kulturråd)
Boksa 27215
102 53 Stockholm
Telefovdna: 08-519 264 00
Fáksa: 08-519 264 99
E-boasta: kulturradet@kulturradet.se
Guossečujuhus: Filmhuset, Borgvägen 1
Rabasáiggit: mánnodat-bearjadat 08.30-16.30