Dát Kulturráđđi lea

Kulturráđđi lea eiseváldi Kulturdepartemeantta vuolde mii lea mielde ja duohtan dahká ruoŧa Kulturpolitihka analyserema ja doarjja addima bokte kulturguvlui. Doaimma vuođđu lea buohkaid vuoigatvuohta girjái kulturfálaldahkii alla kvalitehtain.

Stivra ja generáladirektevra

Kulturráđđi jođihuvvo stivrras mii nammaduvvo ráđđehusas ja lea ollislaš ovddasvástádus doaimmas. Generáladirektevra Kennet Johansson lea hoavda eiseválddis ja lea ovddasvástádus dan joatkašuhtti doaimmas. Sullii 75 olbmo barget čállingottis mii lea Filmhusetis Gärdetis Stockhoalmmas.

Kulturpolitihkalaš ulbmilat

Vuođđu otná kulturpolitihkkii lea nášuvnnalaš kulturpolitihkalaš ulbmilat maid Ruoŧa riikabeaivi lea mearridan. Kultuvra galgá leat dynámalaš, hástaleaddji ja fápmu čatnosa haga cealkinfriddjavuođain vuođđun. Juohkehaččas galgá leat vejolašvuohta searvat kultureallimis. Hutkkálašvuohta, girjáivuohta ja dáiddalašvuohta galgá báidnit servodaga ovdáneami.

Ruhta kultuvrii miehtá riikka

Okta dehálaš oassi Kulturráđi barggus lea juolludit doarjagiid. Kulturráđđi juolludii sullii 1,8 miljárda ruvnnu jagi 2011. Kulturráđđi addá ekonomalaš doarjaga ásahusaide, organisašuvnnaide ja friddja joavkkuide. Mearrádus doarjagii váldo bargo- ja refereansajoavkkuid vehkiin. Oktiibuot 120 girječálli, dáiddára, musihkkara, oahpaheaddji, dutki j.n.a. árvvoštallet ohcamušaid. Kulturráđis lea ovddasvástádus sullii 40 sierra juolludemiin ja addá doarjaga visot ovttaskas girjebajilčállagiidda ja nuoraidprošeavttaide museain gitta dánsakompaniijaid guossečájálmasaide olgoriikkas. 2011 ásahuvvui kulturovttasbarganmodealla, ođđa modealla juolludeapmái stáhtalaš doarjagiidda guovllulaš kulturdoibmii. Áigumuš kulturovttasbarganmodeallain lea veahkehit nu ahte nášuvnnalaš kulturpolitihkalaš ulbmilat ollašuvvot ja addá vejolašvuođa guovllulaš vuoruhusaide ja rievdadusaide.

Doarjja nášuvnnalaš veahádagaid kulturdoaimmaide

Kulturráđđi addá doaibmadoarjaga ja prošeaktadoarjaga ovddidan dihte daid nášuvnnalaš veahádagaid kultuvrra. Dat vihtta veahádagat Ruoŧas lea judálaččat, romat, sámit, ruoŧŧelašsuopmelaččat ja durdnosleagilaččat. Veahádatgielat leat suomagiella, jiddisch, meänkieli, romani chib ja sámigiella.

Searvvit ja iežá organisašuvnnat sáhttet ohcat doarjaga Kulturráđis. Gáibádus lea ahte lea orgainsašuvdanummar. Jahkásaččat juolluduvvo sullii 7,7 miljuvnna ruvnnu doarjagiin doaimmaide ja prošeavttaide main áigumuš lea ovddidit daid nášuvnnalaš veahádagaid giela ja kultuvrra. Daid ruđaiguin juolluduvvo eanemus oassi otne doaibmadoarjagiin moanat veahádatkulturásahusaide.

Earret go dát doaibmadoarjagat Kulturráđđi juolluda prošeaktajuolludeami sierra prošeavttaide main áigumuš lea ovddidit nášuvnnalaš veahádagaid kultuvrra.

Doaimmas galgá maid leat iežá ruhtaeapmi, ovddimusat gielddain ja/dahje eanandikkiin ja leat nášuvnnalaš kulturpolitihkalaš mearkkašupmi. Kulturráđđi vuoruha mánáid- ja nuoraiddoaimmaid ja maid bijuid mat nannejit nášuvnnalaš veahádagaid iežas kultuvrralaš struktuvrraid. Prošeavttas galggalii atnit iežá oasseruhtadeami, vuosttažettiin gielddas ja/dahje eanandikkis.

Prošeaktadoarjja sáhttá ohcat oktii jahkái. Ohcamuš dahkko ruoŧagilli online Kulturráđi webbasajis. Mearrádus doarjaga birra mearriduvvo Kulturráđi generáladirektevrras evttohusa maŋŋil sierra refereansajoavkkus nášuvnnalaš veahádagaid gillii, kultuvrii ja girjjálašvuhtii.

Doarjja doaimmaide ja prošeavttaide mat siskkildit nášuvnnalaš veahádagaid sáhttet dieđusge maid ohcat Kulturráđi iežá doarjagiid iešguđet dáiddasuorggis.

Loga eanet doarjagiid birra nášuvnnalaš veahádagaid gillii ja kultuvrii (ruoŧagillii)

Doarjja nášuvnnalaš vehádagaid girjjálašvuođa ja kulturáigečállosiid almmuheapmái

Kulturráđđi addá maid doarjaga nášuvnnalaš veahádagaid girjjálašvuođa ja kulturáigečállosiid almmuheapmái. Girjjálašvuođadoarjja sáhttá maid ohccojuvvot das guhte jođiha almmuhandoaimma professionala hámis ja guhte lea doaimmalaš Ruoŧas, dahje sámi almmuheaddjis iežá Davviriikkalaš riikkas almmuhusdoibmii professionala hámis Ruoŧas. Professionalan rehkenasto dan girjealmmuheaddji geain bajilčállagat gávdnojit gávdnamis ovdamearkka dihte girjerádjosiid, girjegávppašeddjiid ja ásahuvvon juohkinkanálaide. Professionala almmuheddjiin galget leat ovddasvástádus ahte dan girjjálašvuhtii masa lea ohccojuvvon doarjja lea professionála doaimmahuslaš bargu ja maid leat ovddasvástádus ahte gávdnojit šiehtadusat mat muddejit buhtadusa almmuheaddjái/vuolggahanolbmuide/vuoigatvuođaoamasteddjiide.

Doarjja nášuvnnalaš veahádagaid girjjálašvuhtii sáhttá ohcat dábálaš girjjálašvuođadoarjaga bokte, maid ohcá juo almmuhuvvon girjjálašvuhtii.

Dasa lassin doarjagat sáhttet ohccojuvvot doarjaga siskkobealde plánejuvvon almmuheapmái girjjálašvuođas.

Doarjja nášuvnnalaš veahádagaid kulturáigečállosiidda juolluduvvo buvttadandoarjagis kulturáigečállosiidda. Dán doarjaga sáhttá ohcat oktii jahkái.

Loga eanet girjjálašvuođadoarjaga birra (ruoŧagillii)
Loga eanet doarjaga birra plánejuvvon almmuheapmái girjjálašvuođas (ruoŧagillii)
Loga eanet buvttadandoarjaga birra kulturáigečállosiidda (ruoŧagillii)

Samma vuoigatvuođat ja vejolašvuođat

Dásseárvogeahčastanguovlu lea dehálaš Kulturráđđái ja olles kultureallimii. Juolludeamis doarjagis Kulturráđđi galgá bearráigeahččat ahte nissonat ja dievddut ožžot seamma vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid váldit oasi ja searvat rikkis kulturfálaldagas.

Rabas kultureallin

Kulturráđis lea ovddasvástádus ahte kultuvra lea rabas juohkehažžii. Dan ovddasvástádussii gullo doarjut, ovttastahttit ja barggahit kultureallima nu ahte váldá iežas ovddasvástádusa ollášuhttit ulbmiliid doaibmahehttehuspolitihkain. Ain gávdno ollu bargat vai kultureallin galgá šaddat vejolaš juohkehažžii.

Viđatoassi álbmogis

Mánát ja nuorat dagahit sullii viđatoasi álbmogis ja vuolggasadji lea ahte visot mánát ja nuorat galget oažžut vejolašvuođa kultuvrii ja vejolašvuođa ieš dahkan dan. Dáidda ja kultuvra dagaha ahte mánát besset oassálastit servodagas ja buktá ipmárdusa máilbmái. Kulturráđi ulbmil lea atnit mielde mánágeahčastaga visot osiin doaimmas. Mánágeahčastat galgá leat mielde ságastallamis daiguin geat ohcet doarjaga, ovdanbuktimis statistihkas ja go čoaggá dieđuid. Kulturráđđi oassálastá maid fierpmádagain, seminárain ja konferánsan mii guoská mánáid- ja nuoraidkultuvrra ja dorjo dutkama mánáid ja nuoraid kultuvrras.

Kulturráđi doarjja Skapande skola (Ráhkadeaddji skuvla) galgá nannet ovttasbarggu skuvlla ja professionala kultureallima gaskkal ja addit ohppiide vejolašvuođa váldit oasi kultuvra visot cealkánhámiin ja oažžut lasit vejolašvuođaid iežas ráhkadeapmái.

Rádjerasttildeaddji kultuvra

Gaskariikkalaš oktavuođat ja ovttasbarggut lea eaktu girjás kulturfálaldahkii. Kulturráđđi bargá sihke strategalaččat ja doarjjajuolludeami bokte vai lasiha gaskariikkalaš ovttasbarggu, sihke EO:s ja olggobealde. Dego ruoŧŧelaš oassi dan gaskariikkalaš barggus Kreativa Europa Desk vákšu ja dieđiha Kulturráđi EO:a politihka ja doaimma birra kulturguovllus. Kulturráđis leat erenoamáš ruđat gaskariikkalaš doibmii; 2011 sullii 26 miljuvnna, ja das sullii 2 miljuvnna ruvnnu gaskariikkalaš girjjálašvuođaovttasbargui.

Oktavuohta

Statens kulturråd
Box 27215
102 53 Stockholm
Telefovdna: 08-519 264 00
Fax: 08-519 264 99
E-boastta: kulturradet@kulturradet.se
Gussiide: Filmhuset, Borgvägen 1
Rabasáiggit: mánnodat-bearjadat dii. 08.30-16.30

Header logo