Ulbmilat lohket ahte: “Kultuvra galgá leat dynámalaš, hástaleaddji ja friddja fápmu cealkinfriddjavuođain vuođđun. Buohkain galgá leat vejolašvuođa oassálastit. Hutkáivuohta, girjáivuohta ja dáiddalaš kvalitehta galgá báidnat servodaga ovdáneami”.
Doarjut doarjagiid bokte ja juohkit dieđuid
Okta min deháleamos bargguin lea juohkit doarjagiid friddja kultuvrii ja girjjálašvuhtii, kulturásahusaide, regiovnnaide ja gielddaide. Go mii juohkit doarjagiid ruđat mannet earret iežá:
- Girjjálašvuhtii, kulturáigečállosaiidda, lohkanovddideapmái ja girjerádjosiidda
- Govva- ja hábmendáidagii ja maid čájáhusaide
- Musihkkii, teáhterii, dánsii ja iežá lávdedáidagii
- Ráhkadeaddji skuvlii ja kulturskuvllaide
- Našuvnnalaš unnitloguid kultuvrii
Eanet go bealli ruđain mii juohkit manná riikka regiovnnaide kulturovttasdoaibmamodealla bokte, gos regiovnnat ja stáhta doibmet ovttas. Modealla galgá addit regiovnnaide vejolašvuođa stivret iežas kulturpolitihkalaš vuoruhusaid ja got ruđat kultuvrii juhkkojuvvo. Áigumuš lea ahte kultuvra boahtá lagabut ássiid ja visuin galgá leat vejolašvuođa oassálastit kultureallimis.
Juohkit dieđuid ja jođihit ovdáneami lea maid oassi min barggus. Mii čoaggit ja juohkit dieđuid guorahallamiid, čuovvulemiid birra ja čuovvot ovdáneami olgomáilmmis. Mii lágidit konferánssaid ja semináraid gos mii fállat digaštallamiid ja ságastallamiid.
Vuoigatvuođageahčastat
Dáidda- ja kulturguovllus mii leat ožžon gohččosa ráđđehusas ovddidit seammá vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid visuide beroškeahttá seksuálalaš soju, sohkabealidentitehta ja sohkabealindentifierema. Mis lea sektorovddasvástádus doaibmaheahteáššiin ja bargogohččun nannet našuvnnalaš unnitloguid ja eamiálbmogiid sámiid kultuvrra. Mii galgat maid integreret mánáidriekte- ja nuoraid,- máŋggabealát ja dásserárvogeahčastaga min bargui.
Mánáid ja nuoraid vuoigatvuohta kultuvrii
Maii bargat mánáid ja nuoraid váras vásihit ámmátlaš dáidda ja kultuvrra, oassálastit dáidda- ja kultureallimis ja iežat beassat hutkkat. Dan mii bargat earret iežá dan bokte ahte juohkit doarjaga oasálaččaide geat buvttadit kultuvrra mánáide ja nuoraide dahje dahket vejolažžan iežas hutkkamii.
Kulturráđis gávdno Kulturskuvlaguovddáš (Kulturskolecentrum), našuvnnalaš máhttoguovddáš riikka kulturskuvllaide. Kulturskuvlaguovddáš juohká dieđuid ja juohká doarjaga mii dorjo ovddideami viidábut oassálastima kulturskuvllas.
Kulturráđis lea viiddes doaibma ovddidan dihte lohkama. Min jahkásaš mánáid- ja nuoraidgirjekataloga ovdanbuktá kvalitatiiva ja viiddes válljema jagaš girjjiin. Bokstart lea rahčamuš árrat ovddidit mánáid giela ja lohkanmiela.
Kulturráđis gávdnojit lohkanrávvagat čehpiiguin nammaduvvon ráđđehusas. Lohkanráđđi veahkeha ovttasdoaimma oassálaččaid gaskal kultuvrras, skuvllas, siviilaservodagas, álbmotoahpahusas, girjágávppiin, lágádusain ja iežá osiin ealáhuseallimis. Min lohkanambassadevra doaibma dan váras ahte visot, beroškeahttá duogáža, galgá oažžut seammá vejolašvuođa girjjálašvuhtii ja šaddat lohkki.
Riikkaidgaskasaš bargu
Riikkaidgaskasaš lonohallan nanne dáiddalaš ovdáneami ja ráhkada girjáivuođa ja kvalitehta kulturfálaldagas - sihke Ruoŧas ja olgoriikkas. Dat lea vuolggasadji min riikkaidgaskasaš barggus.
Swedish Literature Exchange ovddida ruoŧa girjjálašvuođa olgoriikkas. Olgoriikkalaš lágádusat, jorgaleaddjit, festiválat ja iežá doaimmaheaddjit sáhttet ohcat doarjaga jorgalit ja juohkit ruoŧa girjjálašvuođa ja dramatihka olgoriikkas.
Astrid Lindgren Memorial Award lea máilmmi stuorimus bálkkašupmi mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuhtii. Juohke jagi bálkkáhit ovtta olbmo dahje organisašuvnna mii lokte girjjálašvuođa mearkkašumi mánáide ja nuoraide miehtá máilmmi.
Kulturráđis gávdno Kreativa Europa Desk gos sáhtát oažžut doarjaga got galggat ohcat kulturdoarjaga EO:s. Kreativa Europa lea EO:a prográmma kultuvrralaš ja hutkkalaš surggiide.
Kulturráđđi lea našuvnnalaš oktavuođačanastat UNESCO konvenšuvdnii doarjut ja ovddidit kultuvrralaš girjáivuođa. Áigumuš konvenšuvnnain lea ahte dáiddárat, kulturbargit ja ássit miehtá máilmmi galge oažžut vejolašvuođa hutkkat, buvttadit, juohkit ja váldit oasi viiddes fálaldaga kultuvrras, earret iežá riikkaidgaskasaš ovttasbarggu bokte.
Kulturráđđi jođiha riikkaidgaskasaš prográmma máilmmiviidosaččat nannet ja suddjet dáiddalaš friddjavuođa. Prográmma ruhtaduvvo veahkkeeiseválddis Sidas ja ulbmil lea buoridit eavttuid dáiddáriidda friddja hutkkat, vuosehit ja juohkit buktagiid ja ii dárbbašit gillát uhkádusain dahje ráŋggáštallot.
Min ruovttosiiddus gávnnat visot min doarjagiid ja dieđuid geat sáhttet ohcat doarjagiid. Don gávnnat dieđuid got mii ovddidit dáidaga ja kultuvrra ovdáneapmi iežá vugiid mielde go doarjagiid bokte, geaiguin mii ovttasdoaibmat ja strategiijat got mii bargat.
Buresboahtin oahppat eanet min ja dan valljis dáidda-kultureallima birra miehtá Ruoŧa mas mii leat oassin doarjume!