Daala dikkibiako kammibi phennela: ”kulttuuros hyövyvehas aaȟȟel dynamikaano (džoralo), buut baȟȟavitiko (kammime) ta peskiirino džoor, saavesko botnos hin aro oppenbaaribosko freediba. Sakkajekes hyövyvehas aaȟȟel horttiba te len dieliba aro kultturikaano dživiba. Kreatiiviako, butvare kultturiako farabakiiriba ta artistikaano ȟlaagiba hyövyvelas aaȟȟel tšetano thaanesko auri dissiba.”
Jelpipa dženom jelpibosko louve ta džaanibosko diinibiako boȟliba
Iek koni fuortune amengo buttiatta hin te dielaves jelpibosko louve peskiire kultturienge ta liineskiiribiake, kultturikaane instituuttienge, thaanengo parttenge ta phuujane stedenge. Kaana ame dielavaha jeliposko louve, louve džana naalune merkneha aro ajasaave stedi:
- Liiniba, kultturikaane patre, drabibosko angliba ta liineskiiri
- Farabakiiriba ta sikibosko artos ta panna sikibi
- Bahiba (musikes), teatteros, dželliba ta vaure sikibiako artos
- Luonibiako skoola ta kultturikaane skooli
- Themmune beskide folkengo kulttuure
Butide sar paȟ dola louvenna save ame dielavaha auri džala are themmune rigie (stedi ta thaane) džeinom kultuurikaano itbutti, kai rigie/thaane ta themmune ȟleetibi tšeerena itbutti. Dauva modellos dela rigiakuune stedenge fallibosko vojiba te dömmaves kokaren sar joon kammela tšeeres lengo kokaro kultturiako politikos ta dola saaki so joon dikkena sar fuortune, ta douva sar daala louve hyövyvehas dielaven auri. Dauva saakiako mieniba hin te aanes kulttuuros neeride folki ta tšatšaves douva jakkes te sakkajek hin vojime te len dielos aro kultturikaano dživiba.
Džaanibosko diinibiako boȟliba ta barjibosko angliba hin niina mengo butti. Ame samlavaha it ta dielavaha džaaniba rootibienna trystalo bolibosko paale dikkibiako veijeha. Ame stellavaha niina konferesse ta seminaare, kai ame kammaha komujen te rakkaven maȟkar peen.
Horttibiengo dikkiba
Ameen hin diino Parlamenteatta butti te anglaves itȟleetiba ta dielesko liiniba maȟkar saare komuje aro artistiako ta kultturikaano rigia, bidikkimes lengo seksuaalino rigiba, džuujakiiriba elle džeenokiiriba elle seksuaalo identiteettos. Ameen hin diino teeluno ȟleetibiako tilsvaariba lammale komujengo puȟȟienna ta tšeeribosko tilsvaariba themmune beskide folkengo ta saame folkenna, koonen aaȟȟena originaale folki, ta lengo kulttureatta. Ameen hin hyövime te tšuuves arre aro amengo butti kentengo horttibi ta ternengo multikultturikaano farabakiiriba ta džuujano-džeenjano itȟleetibiako dikkiba.
Kentengo ta ternengo horttiba aro kulttuuros
Ame kammaha te tšatšaves douva, te kenti ta terne hin vojime te dikken buttiakoȟleetime artistos ta kulttuuros, len dieliba aro artistikaano- ta kultturikaano dživiba ta tšeeren kokare douva. Ame tšeereha dauva maȟkar vaure kaana ame dielavaha jelpiba stakkenge ta sankenge, koonen tšeerena kulttuuros kentenge ta ternenge ta koonen anglavena lengo hajiba te kokaren tšeeres kulttuurikaane saaki.
Arts Council hin Kulttuurikaano Skooliboskosentros, so hin themmuno kultturikaano skoolengo sentros. Kultturikaanoskoolengo sentros boȟlila džaaniba ta dielila auri jelpibosko louvenna, saavensa anglaveha boȟlide dielesko liiniba aro kultturikaane skoole.
Artosko Tšenstano Komiteossa hin butvare maneeri sar te anglaves drabibosko hajiba. Sakka berȟino kentengo- ta ternengo liinengolistos sikila latšo ȟleetibiako ta boȟlo velkiba berȟune liinenna. Bokstart hin alsiba, savo anglila kentengo tšimbako, drabibosko ta kamlibosko siigo sikjiba.
Sveittiko Artistikaano Komiteossa hin drabiboskoskokka, kai hunjula fallibosko naujime saakako pinsibongiire. Drabiboskoskokka anglila itbutti maȟkar kultturikaane buttibongiire, skoole, folkengotšetanothaan, folkeskoskoola, liinenengo tšyöpe, liinengoveegibosko presibongiire ta vaure dživibako rigie (rinki). Drabibosko biȟiboskiiros (ambassadooros) tšeerela butti doolesko khaal, te sakkajekes aaȟȟelas itȟleetime vojibi te aaven neer liiniba ta byryven drabaves.
Internationaalo butti
Internationaalo paruviako butti džoralila artistikaano barjiba ta tšeerela butvare utšoȟleetime kultturikaano auri diinibi aro Sveittiko them ta aro auriako them. Dauva hin amengo internationaalo buttiako byrjibosko stedos.
Swedish Literature Exchange anglila sveittiko liiniba aro auriako themme. Aurikaane liinibiako louvengiire, risibosko buttikaane, festivaale ta vaure sankibi - leen hin vojime te roodel lengo buttiake jelipibosko louve aro sveittiko liinibosko ta draamosko risibiako buttiake ta doolesko auri diinibiako boȟlimeske.
Astrid Lindgrenisko minisibiako palkiba hin koni baaride kentenko ta ternengo liinibiako palkiba aro hilo boliba. Douva palkila sakka bergȟ iek komunis elle skokka (Insituuttos), koon/savo anglila liinibiako džaaniba kentenge ta ternenge aro hilo boliba.
Sveittiko Artististikaano Komiteosko Tšeeribiako Europa – offisos dela jelpiba te roodel EU:sko kultturikaano louvengo liiniba. Tšeeribiako Europa hin EU:sko kultturikaano ta tšeeribiako rigiako programmos.
Sveittiko Artistikaano Komiteos hin kultturikaano multirinkakiiribiako, siilibiako ta itbutti anglibosko sankibiako stedos ta Unesco Saarunosömsibosko themmuno stedos. Dauva Saaruno sömsibosko mieniba hin te del artistikaane komujenge, kultturikaano rigiako buttikiirenge ta folkenge aro hilo boliba, te tšeerel kultturengo boȟliba ta loȟaves peen butvare kultturiako diinibosta džeenom internationaalo itbutti.
Sveittiko Artistikaano Komiteos pherdila internationaalo programmos, savo kammela te džorjaves artistikaano phiriba aro hilo boliba. Dauva programmos lela louvo aro Sveittiko internationaalo fendjibosko barjibiako tšensta (Sida), ta doolesko mieniba elle kammiba hin te anglaves artistikaane komujengo vojiba te tšeerel ta sikavel pengo butti phirres uutan darriba elle jaagiba.
Tu leȟa butide džaaniba saare amengo jelpibosko louvenna, ta dotta koon vojuveha roodel ta sar tu vojuveha roodel dola louve, amengo internettiako web-patrenna. Tu laȟȟeha džaaniba dotta, sar ame anglavaha artistikaano ta kultturikaano butti vauro ȟlaagimes niina bi perdal daala jelpibosko louve, koonensa ame tšeereha itbutti ta save strategie ameen hin.
Sasto aaves te sikjuven te pinsaven ameen ta douva barvalo artistikaano-ta kultturosko dživibiako butti so ame tšeeravaha trystal Sveittiko them.